Artikkelikuva | Mobiilikuvauskoulutus Karstulassa. Kuva: Maria Suihkonen
Oheinen teksti on julkaistu alunperin Humakin väläyksiä VI -julkaisussa vuonna 2022. Tutustu koko julkaisuun tästä linkistä.
Kuinka digiosaaminen – videokuvaaminen, suoratoisto ja erilaiset lisätyn todellisuuden hyödyntämisen mahdollisuudet – voitaisiin juurruttaa osaksi kuntien toimintaa sen jälkeen, kun koulutushanke päättyy? Humakin kulttuurituotannon kuntien digiosaamista vahvistavaan Ajuri-hankkeeseen sisältyvä digistrategia pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen.
Hankkeen tavoitteena on Keski-Suomen kunnissa toimivien kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita tarjoavien tahojen digitaalisen tuotanto-osaamisen vahvistaminen. Hankkeeseen lähti mukaan 11 keskisuomalaista kuntaa: Hankasalmi, Jyväskylä, Karstula, Keuruu, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Hankkeen kohderyhmää ovat kuntapuolen toimijoiden lisäksi kolmannen sektorin toimijat, vapaat toimijat ja itsensä työllistäjät.
Hankkeeseen sisältyy koulutuksen lisäksi strategiatyöpajatoiminta, jolla pyritään vastaamaan hanketoiminnasta tuttuun ongelmaan: kuinka varmistaa hankkeen aikana hankitun osaamisen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen hankkeen päättymisen jälkeen?
Lähtökohdissa on eroja
Hankkeessa mukana olevat kunnat muodostavat edustavan otannan maakunnasta, ja niiden tilanne saattaa heijastella maaseutukuntien tilannetta laajemminkin. Keskuskunnissa ollaan pidemmällä, mutta myös pienistä kunnista löytyy luovia ratkaisuja. Digitalisaation hyödyntämiseen vaikuttavat kunnan omat strategiat, niin yleisellä tasolla mahdollisina kulttuuri-, vapaa-aika- tai sivistystoimen strategisina linjauksina kuin erityisesti digitalisaatiota koskevina linjauksina.
Joissakin kunnissa jopa kunnan yleisen strategian merkitys koettiin epäselväksi niin oman palvelutoiminnan kuin digitalisaation edistämiselle. Joissakin taas omaa palvelutuotantoa ohjasivat suhteellisen tuoreet strategiset linjaukset ja ohjelmat. Itse digitalisaatio näkyi kuntakoosta riippumatta laajasti: koululaisille suunnatuista mediahankkeista kunnan erilaisten viestintä- ja tapahtumatoimintojen digitalisointien kautta seniorikansalaisten palveluiden digitalisointiin mm. tabletti- ja puhelinpalveluissa. Kulttuuriperinnön järjestelmällinen
digitalisointi oli nostettu keskeiseksi tavoitteeksi yhdessä kunnassa.
Osaamisen konkreettisemman jalkauttamisen ja pysyvyyden ratkaisevat käytössä olevat resurssit alkaen siitä, ketkä kunnan henkilöstöstä ovat koulutukseen osallistuneet. Kirjastoväen osuus oli suurin, mutta mukana oli myös vapaa-aikapalveluiden edustajia. Kaikissa kunnissa pohdittiin resurssien vähäisyyttä ja usein myös digitalisaatio-oppien hyödyntämisen jäämistä jopa yksittäisten henkilöiden innostumisen varaan.
Mahdollisuuksia ja ratkaisuja
Pohdittaessa digiosaamisen jalkauttamista mahdollisuudet jaetaan karkeasti kahteen pääluokkaan. Ensisijainen kysymys kunnissa kuuluu, kuinka osaaminen saadaan vakiinnutettua ja hyödynnettyä osaksi kunnan oman henkilöstön toimintaa ja keskeisiä palveluja. Toinen kysymys on, kuinka digiosaamista voitaisiin hyödyntää yhdessä sellaisten järjestö- ja yrittäjätoimijoiden kanssa, jotka osallistuvat joka tapauksessa yhteisiin palvelutuotantoihin.
Omassa palvelutuotannossa ratkaistavina ovat mm. kysymykset osaajista ja heidän työnkuvistaan sekä toimintamallit teknisen kaluston, esimerkiksi suoratoistolaitteiden, hyödyntämiseksi. Jos joku osaa muita paremmin, kuinka hänen osaamistaan voidaan ja pystytään parhaiten hyödyntämään? Kouluttaako hän osana työtään myös muita, vai sisältyvätkö esimerkiksi tapahtumien suoratoiston tai videotaltiointien edellyttämät toimenpiteet kuvauksesta jälkikäsittelyyn hänen työnkuvaansa?
Vastaavasti käytössä olevaa kalustoa – jota kunnissa on hyvin vaihtelevasti eikä välttämättä suorassa suhteessa kunnan kokoon – tulisi käyttää mahdollisimman paljon. Lainataanko laitteistoa oman käytön lisäksi esimerkiksi kirjastosta, ja jos lainataan, miten käytön opastus toteutetaan? Avaako tämä mahdollisuuksia yhteistuotantoihin? Kysymyksiä riittää.
Mahdollisuuksia on myös paljon. Erilaiset e-aineistot kirjastoissa ovat arkipäivää, vierailuja ja tapahtumia striimataan kevyemmällä kalustolla satunnaisesti jo nyt, ja opasvideoita sekä näyttelyiden digiopastuksia laaditaan. Teknologiset mahdollisuudet läpäisevät kunnan palvelutoimintaa viestinnän digitalisoimisesta yksittäisten palveluiden räätälöinteihin, kuten seniorikansalaisten tablettiosaamiseen.
Hanke jatkuu keväälle 2023, jolloin osallistujakunnissa ollaan entistä enemmän selvillä ensisijaisista digiaskeleista. Yksi periaate läpäisee kaikkea toimintaa: digitaaliset palvelut täydentävät ja monipuolistavat palvelutarjoomaa, jonka ydin on aina kuntalaisten aidoissa kohtaamisissa.
Jari Hoffrén, lehtori / Humanistinen ammattikorkeakoulu
