Artikkelikuva | Striimauslaitteisto käytössä. Kuva: Johanna Muhonen
Ajuri-hanke on mahdollistanut striimauskaluston hankinnan ja siihen liittyvän koulutuksen keskisuomalaisten kuntien lisäksi myös Humakille. Striimauskoulutukseen osallistui keväällä 2023 Digitaaliset toimintaympäristöt -kurssin opiskelijoita ja lehtorit. Koulutuksen käyneet opiskelijat ovat saaneet lainata kalustoa opintoihin liittyviin projekteihin, ja myös lehtorit ovat hanketyössä päässeet syventymään laitteistoon.
Striimaus on kulttuurituotannon kokonaisuuden näkökulmasta hyvin opettavaista. Humakin tavoitteena onkin, että laitteisto olisi tulevaisuudessakin lainattavissa kulttuurituotannon opiskelijoille projekteihin myös tulevaisuudessa. Tapahtuman striimausta suunnitellessa ja toteuttaessa on ymmärrettävä paitsi striimaustekniikkaa, niin myös muita tapahtumatekniikan osa-alueita, erityisesti äänitekniikkaa. Striimaus opettaa ymmärtämään teknisen tuotannon realiteetteja, ja tämä on tärkeä oppi kaikenlaisten tuotantojen näkökulmasta – on helpompi kommunikoida tarpeista, kun on käsitys mahdollisuuksista ja realiteeteista. Aikataulu täytyy suunnitella huolellisesti sekä muotoilla ajolistaksi, josta käy ilmi, milloin striimiin ajetaan kamerakuvaa ja milloin dioja (mikä tiedostomuoto, montako diaa, milloin vaihdetaan diasta seuraavaan) tai videota (mikä tiedostomuoto, kuinka pitkä video). On ennakoitava ongelmia ja selvitettävä asioita eri toimijoiden kanssa etukäteen. Itse tapahtumassa täytyy pysyä hyvin hereillä sisällöstä, taustaprosesseista ja niiden suhteesta. Lisäksi on vielä mietittävä jälkituotantoa – tallennetaanko striimi ja onko se katsottavissa myöhemmin.
Striimaus on ollut itselleni uusi, mutta mieluinen haaste. Minulla ei ole siitä aiempaa kokemusta, mutta pohjalla on kyllä perustietoa äänitekniikasta. Lisäksi olen toiminut hybriditapahtumissa (tapahtuma, joka toteutuu sekä livenä että striimissä) screen-vastaavana eli heijastanut materiaalia videotykille, josta sitä on napattu myös striimiin. Olen nähnyt, miten striimaaja valitsee videomikserin avulla välillä videokuvaa ja välillä minun heijastamaani materiaalia striimiin. Olen myös käyttänyt videomikseriä hallitessani screenille menevää materiaalia. Muutoin striimauksen tekninen puoli ei ollut tuttua, saati liikuteltavan striimauskaluston kasaaminen. Screen-vastaavanakin olen vain kävellyt valmiiksi kasatun setin ääreen.
Ajurin striimauskoulutuksessa käytiin läpi striimatun tapahtuman mahdollisuuksia, laitteiston ja striimaustekniikan yksityiskohtia sekä eri striimausalustoja. Koulutuksessa annettiin myös erinomaisia vinkkejä siihen, mitä tehdä, kun jokin ei toimi. On huojentavaa kuulla tekniikan ammattilaisen suusta, että laitteen uudelleenkäynnistäminen on relevantti tapa ratkoa ongelmia! Koulutuksen tärkein anti tuli kuitenkin itse laitteistoon tutustuessa. Tuttavuus laitteiston kanssa syveni myöhemmin lisää Humakin omaa laitteistoa purkaessa ja tarroittaessa: mitäs täältä löytyy, mikäs tämä piuha oli ja mitäs siihen kirjoitetaan, jotta seuraavakin käyttäjä osaa kiinnittää sen oikeaan kohtaan. Lisäksi oli kokeiltava laitteiston kasaaminen livelähetyksen käynnistykseen saakka, ja mikä riemu siitä syntyikään, kun ensimmäisen kerran näki itse käynnistetyn live-striimin piilotetun linkin takana!
Tärkeimmät opit ovat tietenkin tulleet tositoimissa eli tapahtumia striimatessa. Jos aluksi striimaamiseen liittyi monenlaisten mokien pelkoa, niin ne hälvenivät nopeasti pelkojen toteutuessa käytännössä. Pari tapahtumaa striimattuani voin sanoa tehneeni suunnilleen kaikki mahdolliset aloittelijan mokat. Hyvä, sillä nyt niitä ei enää tarvitse pelätä.
Mokat ovat olleet paitsi uutta oppiessa tapahtuvia inhimillisiä mokia, niin myös kokemattoman tekijän näkökulmasta ennakoimattomissa olevia teknisiä seikkoja. Suunnittelusta ja valmistautumisesta huolimatta tekniikka on osannut yllättää. Miten ennakoida esimerkiksi se, että yhdessä liitännässä HDMI-kaapeli toimii moitteettomasti ja viereisessä ei, mutta sen sijaan toinen HDMI-kaapeli toimii molemmissa? Tai se, että langattoman mikrofonin äänenlaatu riippuu siitä, minkä laitteen vieressä vastaanotin sijaitsee ja onko vastaanotin kytketty laturiin vai ei? Tai se, että edes ammattiteknikko ei saa puhdasta ääntä videomikseriin, ja syy saattaa olla piuhassa, liittimessä, videomikserissä, audioasetuksissa tai näiden kaikkien kombossa? Nämä kysymysmerkit ovat kuitenkin jättäneet halun tutustua tekniikkaan vielä lisää, ja Youtube-feed onkin hiljakseen täyttynyt opetusvideoehdotuksista. Samalla on herännyt halu täydentää settiä erilaisilla hankinnoilla, erityisesti äänitekniikkaan liittyen.
Joku toinen ei ehkä lähtisi opettelemaan uutta suin päin. Striimaamisen opettelussa on se puoli, että kun se tehdään livenä, ongelmien sattuessa niiden korjaaminenkin tapahtuu katsojien edessä. Ajurin striimauskalustolla voi kuitenkin striimauksen lisäksi kuvata videoita, ja tutustua sitä kautta laitteiston toiminnallisuuksiin kaikessa rauhassa. Videota tehdessä voi ottaa kuvacheckin ja soundcheckin monta kertaa, ja tarvittaessa kuvata pätkiä uudestaan niin kauan, että tulos on hyvä. Tämä on vähemmän verenpaineita nostattava tapa tutustua kalustoon. Live-striimauksen salat voi tarvittaessa ottaa haltuun myös striimaamalla aluksi vain piilotetun linkin taakse kokeilumielessä.
Teknisten ongelmien ennakointia helpottaa ainoastaan aiemmat kokemukset teknisten ongelmien parissa. Kannattaa siis nopeasti kerryttää kokemuksia ongelmista, jotta tulevaisuudessa niitä voi paremmin ennakoida. Eli mahdollisimman nopeasti kokeilemaan ja mokailemaan!
Anna Leino, projektityöntekijä / Ajuri-hanke
